Kennel Piperitan                                                                                               

Suoritin kasvattajan peruskurssin 2004 ja suunnitelmissa oli teettää pentue Mintulla (Xenivan Adina). Mintulle oli sulhanen katsottuna ja treffeilläkin käytiin, kuitenkin ilman tulosta. Pian tämän jälkeen Minttu sairastui sitkeään nuhayskään, jota hoidettiin ensin nenäpunkkina puoli vuotta. Hoidoista ei kuitenkaan ollut mitään apua ja päätettiin tehdä nenän tähystys. Tähystyksessä todettiinkin tosi paksua, sitkeää limaa ja ärtyneet limakalvot ja määrättiin pitkä antibioottikuuri + kortisonikuuri. Mikäli näistä ei apua niin seuraava vaihtoehto olisi sitten leikkaus, jossa porattaisiin nenäkäytävää suuremmaksi. Onneksi tähän ei tarvittu mennä, koska Mintun vointi koheni - toki joutui syömään kortisonia pari vuotta. Mitään syytä oireiluun ja liman kertymiseen eläinlääkäri ei pystynyt sanomaan, mutta ei kuulemma ollut ennen nähnyt koiralla kroonista poskiontelotulehdusta. Syy lienee kuitenkin allergiaperäinen.

Vaikka Mintusta ei tullutkaan kantanarttua, niin hän on kuitenkin antanut inspiraation kennelin nimelle. Piperitan tulee latinankielisesta sanasta Menthe Piperita (piparminttu). Mocca (Daya von GaudihoF) tuli Mintun seuraksi Belgiasta 2005, toiveena taas saada teetettyä pennut. Mocalla kuitenkin oli toistuvia virtsatietulehduksia ihan pennusta lähtien, noin 3-4 kertaa vuodessa, minkä takia päätin luopua pentuhaaveista. Pentusuunnitelmat kuitenkin elävät ja joskus tulevaisuudessa ehkä nähdään myös koiranpentuja vipeltämässä siperiankissojen kanssa.

 

Tavoitteeni kasvattajana

Pyrin kasvattamaan terveitä hovawartteja, jotka ovat itsevarmoja ja tasapainoisia luonteeltaan sekä hyvä palveluskoiria. Painopisteenä tulee olemaan hyvä luonne ja terveys unohtamatta kuitenkaan ulkonäköä. Pennut kasvavat perheen keskellä ja tottuvat normaaliin arkielämään sekä tietysti kissoihin. Kaikki pennut käyvät läpi ns. pentutestauksen ja yritän löytää jokaiselle pennulle sopiva koti. Olen uuden pennunostajan tukena myös sen jälkeen, kun pentu on lähtenyt luotani. Pentujen vanhemmat ovat aina lonkkakuvattuja ja heillä on A- tai B-lonkat. Viimeistään ennen toista pentuettaan narttu luonnetestataan. Narttu myös jalostustarkastetaan ennen astutusta. Teen yhteistyötä Suomen Hovawart ry:n jalostustoimikunnan kanssa urosta valitessa sekä pyrin pitämään sisäsiitosprosentin mahdollisimman alhaisena.

Pennut luovutetaan aikaisintaan 8 viikon ikäisinä ja ovat tuolloin rekisteröityjä, useaan kertaan madotettuja ja rokotettuja sekä eläinlääkärin tarkastamia. Pennuille laitetaan myös mikrosiru. Mukaan tulee kattava pentupaketti, joka sisältää muun muassa kirjallisia ohjeita ja penturuokaa sekä pienen pyyhkeen/viltin, jossa tuttuja hajuja.

 

Kursseja ja harrastuksia

Olen käynyt 4H Dogsitter-kurssin 1989 ja toiminut muutaman vuoden dogsitterinä. 2001 suoritin tottelevaisuuskoulutusohjaajan kurssin ja toimin jonkun aikaa kouluttajana. Kasvattajan peruskurssin kävin 2004. Olen myös suorittanut pieneläinhoitajan ammattitutkinnon (2002) suuntautuksena eläinhoitolan pito. Syksyllä 2002 olin pentu au-pairina kahden kuukauden ajan Belgiassa von Gaudihof-kennellissä. Olin mukana synnytyksessä ja sain seurata pentujen kehitystä aina luovutukseen asti. Kiitos Suski ja André tästä ikimuistoisesta ajasta!

Olen harrastanut tottelevaisuutta, jäljestämistä, pelastushakua, raunioetsintää, verijälkeä sekä käynyt näyttelyissä. Olen osallistunut erilaisille luennoille/käytännön kursseille esim. agility, koirahieronta ja naksutinkoulutus.

 

Kuva/foto: S. Louhimies

 

Kennel Piperitan       

Uppfödarkursen gick jag 2004 och hade då i planerna att para Minttu (Xenivan Adina). En hane hade redan valts och Minttu var på träff med honom men parningen lyckades inte. Strax efter träffen insjuknade Minttu i en envis snuva+hosta och reverse seneezing, som i ett halvt år behandlades som noskvalster. Då medicinerna inte hjälpte beslöt man att göra en skopi av näshålan. Där konstaterade man ett segt, tjockt slem och irriterade slemhinnor och hon fick en lång antibiotika- och kortisonkur. Följande alternativ om detta inte hjälper skulle vara att borra hennes näshåla större. Som tur var blev Minttu bättre fast hon fick nog äta kortison i ett par år. Någon orsak till Minttus symptom kunde veterinärerna inte ge, men antagligen var det frågan om någon slags allergi. Veterinärerna hade inte tidigare stött på kronisk bihåleinflammation hos hundar.

Minttu blev inte min avelstik, som jag hoppats men hon har gett inspiration till kennelnamnet Piperitan, som kommer från de latinska orden Menthe Piperita (pepparmint). Mocca (Daya von Gaudihof) kom från Belgien 2005 och jag hade planer på att använda henne i aveln, men hon hade återkommande urinvägsinfektioner ända från valp (3-4 ggr/år) så jag beslöt mig för att sterilisera henne. 

 

Mina mål som uppfödare

I min uppfödning kommer jag att sträva till att föda upp friska hovawart hundar, som är självsäkra och har ett välbalanserat lynne och förutsättningar att bli goda brukshundar. Huvudpunkten kommer att ligga på lynnet och hälsan utan att för den skull glömma bort ett rasenligt utseende. Valparna växer upp bland familjen och får vänja sig med alla vardagssysslor och katter. Alla valpar genomgår ett sk. valptest, för att bättre kunna hitta rätt hem åt alla. Jag stöder valpens nya ägare även efter att valpen flyttat. Valparnas föräldrar är alltid höftröntgade och har A- eller B-höfter. Före andra parningen lynnetestas honan. Honan avelsgranskas också före parningen. Jag samarbetar med Finska Hovawartklubben "Suomen Hovawart ry" och dess avelsråd då jag planerar parningarna och väljer hane. Jag strävar efter att hålla låg inavelsprocent.

Valparna överlåtes tidigast 8 veckor gamla och är då registrerade, flera gånger avmaskade samt vaccinerade och granskade av veterinär. Valparna får även microchip. Med sig får de ett digert informationspaket med skriftliga skötselråd, valpmat samt en liten handduk/filt med bekanta dofter.

 

Kurser och hobbyn

Jag gick 4H:s Dogsitter-kurs 1989 och fungerade som dogsitter i några år. 2001 gick jag lydnadsinstruktörskursen och fungerade som skolare ett tag. Uppfödarens grundkurs avlade jag 2004. Jag har även avlagt smådjursskötares yrkesexamen (2002) med inriktning på djupensionat. Hösten 2002 tillbringade jag två månader i Belgien som hund au-pair hos von Gaudihof kenneln. Jag fick vara med enda från födseln tills valparna var 8 veckor gamla. Tack Suski och André för denna lärorika och intressanta upplevelsen.

Jag har tränat lydnad, spår, räddningssök, sök i ruiner, blodspår och gått på utställningar. Jag har deltagit i olika kurser såsom agility, hundmassage och klicker träning.